Zion National Park, Las Vegas & Death Valley 8.-10.3.2015

Nyt aletaan jo olemaan reissun lopussa. Istutaan Lontoon Heathrowssa ja odotetaan lentoa Suomeen. Aivan mahtava reissu takana, varmasti sijoittuu elämän TOP3 - kahteen parhaimpaan kuukauteen! Mutta blogi ei vielä lopu. Tässä tunnelmia Jenkkien keskivaiheilta.

Zion National Park. Tyystin erilainen paikka kuin Grand Canyon, vaikka vain jokusen (3,5..) tunnin ajomatkan päässä. Paljon punaista kiveä ja nyt ei menty kanjonin reunalla vaan solassa. Oli huomattavasti lämpimämpi.

Maisemat täälläkin aivan huikeat

Päivän kävely: Angels Landing. Kävelyn vimppa 0,5 mailia taittuu tuota kuvassa näkvää vuorenhuippua pitkin kavuten, ketjuista kiinni pitäen (jos ote lipeää, niin saa nopsan menolipun vuoren seinämää alas). Kuitenkin vain kuusi ihmistä on kohdannut tämänkaltaisen kohtalon sitten vuoden 2004...(!!!!)

P päätti lähteä kohtaamaan hienoista korkeanpaikankammoaan.. Hatunnoston arvoinen suoritus.

Farewell... Toivottavasti nähdään pian...

Tältä näytti meno. Ylöspäin oli vielä suht helppoa, kun ei tarvinnut katsoa alas...

Huipulla.. Tästä se vaikein osuus alkoi..

Voitte uskoa, että meikäläinen piti tuosta ketjusta kiinni rystyset valkoisina... Ja parempi oli...!

Menoa vaikeutti jää ja lumi - eikä ketjua! 

Siinä expresslippu Tuonelaan.. Pystysuoraa pudotusta oli n. 500m

Ketju oli porautunut vuoren seinämään, joka osaltaan vaikeutti siitä kiinni pitämistä.. Onneksi P:llä on pienet kädet :)

Alas kuitenkin päästiin ehjin nahoin.

Alaspäin mennessä maisemat jotenkin kivemman kuin ylöspäin kivutessa. Mistä lie johtuu...

Zig-zag.

Copyright: luontokuvaaja-Ile

<3

Sitten koitti aika Vegasin. Tällä kertaa hotelliksi valikoitui Treasure Island. Missä muualla maailmassa voit käydä paratiisisaarella, pyramidissa, Brooklynissa...

Venetsiassa...

Pariisissa...

Ja tulivuorella. Kaikki n. puolentoista tunnin sisällä! 

Iltaohjelmaksi valikoitui Cirque du Soleilin Mystére. Valokuvaus oli tietty kielletty, mutta hienoilta ihmisotukset näyttivät. Huikea elämys!

Ilen näkemys illan kulttuuripläjäyksestä... :D

..ja P pääsi pelaamaan.. Ei tuplattu matkakassaa... Olis tullut tarpeen ;P

Sitten matka kohti Death Valley National Parkkia.. Näkymät matkalla suht yksitoikkoiset

Mutta perillä yllätyimme positiivisesti. Oli vaikka mitä :) 

Devil's golf course. Kiven näköiset möykyt ovat suolaa + maa-ainesmixiä (P ei meinannut uskoa, joten maistoi..natriumkloridiahan se!) Kuului miten suola paukkui auringon paahteessa.

Badwater Basin. Suolatasanko, n. 84m merenpinnan alapuolella, Yhdysvaltojen matalin kohta.

<3

Geologi-Ile

Suolaa.

Artist's driveway. Erivärisiä sedimenttejä. Hienoa (nyt alkaa univelka painaa päälle..., puolituntia unta viimeisen 24h:n aikana...)

:)

Oli hiekkadyynejäkin

Copyright:luontokuvaaja-Ile

Marble Canyon. Alkoi hämärtämään... Oltiin ainoat ihmiset koko valtavassa kanjonissa.

Näkymät täälläkin hienot :)

Nyt kahvia koneeseen ja koneeseen (hahajaha). Blogin päivitys pitkän lennon jälkeen supernopealla (NOT) netillä oli kokemus (NEVER AGAIN). Kiitos ja kukarrus (hahahaah) ja nähdään Suomessa. 

Los Angeles - Grand Canyon 2.-9.3 2016

Fiiliksiä Jenkkilästä!

Ekana päivänä mentiin Universal Studiosiin hurvittelemaan.

Studio tourilla nähtiin kaikenlaista kivaa: tappajahai, King Kong 4D, erilaisia lavasteita jne. 

! Yhtäkkiä kadut tulvivat !

P:llä iso nälkä. 

!!!!! Wuhuuuuu!!!!! Täällä osataan kirjoittaa mun nimi oikein :)

Apollo 13:a neljäs miehistön jäsen

Krustyland!

Badass-Ileä kuulusteltiin.

Avulias-Ile auttoi Homeria. Tarina päättyi onnellisesti.

Yötä oltiin Pasadenassa neljän tähden hotellissa, jossa oma poreamme. Booking oli virheellisesti laittanut hinnaksi 18$, kun piti olla 180$! Vessa oli japanilaista sorttia, pesevä... 

Tässä pytyn kaukosäädin. Mielenkiintoinen kokemus.

Sitten matka kohti Grand Canyonia. Matkalla yövyttiin Route66:n varrella Kingmanissa. Pieni kaupunki keskellä ei mitään. Motellimme oli kuuluisa (?) El Trovatore, jonka kaikki huoneet oli sisustettu jonkun kuuluisuuden mukaan.

Ile valkkas meidän huoneen :) ja poseeraa asiaankuuluvasti.

Seinään oli maalattu maailman pisin 'kartta'. Route 66 Chicagosta Santa Monicaan. 

Ja sitten saavuttiinkin Grand Canyoniin. siinä se vaan sitten yhtäkkiä oli! Tehtiin heti eka trekki - Bright Angel trail.

Kanjonin reunalla oli kylmä, jäistä=liukasta ja lunta, mutta näkymät ihan huiput. Alaspäin mentäessä lumi katosi ja ilma lämpeni :) ylhäällä suositeltiin kettinkejä kenkiin. Päätimme kokeilla ilman. Todettakoon, että 1,5h liukastelua alaspäin ei soveltune kaikille.

Feast your eyes! Kuvista ei kanjonin suuruutta ja syvyyttä ymmärrä. Ei huolta, ei sitä ymmärrä livenäkään.

Faunaa. Kaunis sininen lintunen erottui hienosti erämaan väreistä..

..toisin kuin orava.

Fiilis katossa ja auringonsäteet silmissä 

Ile kulki Paulinan takana kameran kanssa...

...kuten näkyy

Auringonlasku kanjonissa. Oli niin siiiistiä.

Seuraavana päivänä toinen trekki- south Kaibab trail (meidän kesken lausutaan Kebab :) )

Ooh Aah Point oli nimensä mukainen. Henkeäsalpaavat näkymät :)

.. Kuten kuvasta näkyy

Ja sieltähän ne muulit tulivat laiskoja ihmisiä kantaen.

Kivi muuttui punaisemmaksi ja lämpötila nousi alaspäin mentäessä

Ylhäällä kanjonin reunalla oli lunta suht paljon. Ihanan keväistä oli.

Auringonnousu. Todettakoon tässä kohtaa, että aavikon ilma oli todella kuivaa, mikä ilmeni kuivan ihon lisäksi kuivina limakalvoina ja päänsärkynä. 

Kuiva aavikkoilma ja korkea ilmanpaine vaikuttivat matkalaisiin myös henkisellä tasolla...

.. Kuten kuvista näkyy.

Tähän on hyvä päättää tämä päivitys. Näillä fiiliksillä jatketaan!