Queenstown 12.2-15.2.2015

Huikean Australian jälkeen koitti tuttu ja turvallinen Uusi-Seelanti. Niin siistiä olla täällä taas!

"Feels good to be home". Lake Moke:n leirintäalue Queentownin hoodeilla. Huikea paikka.

Kengät pestiin lentokentällä ja laitettiin muovipusseihin, ettei vaan mikään siemen tai itu pääse kasvattamaan juuriaan Uuden-Seelannin maaperälle.

Ile nauttimassa maisemista

Queenstown. Ilma oli kuin morsian.

Tehtiin kävely (Mt Cochran). Näitä maisemia onkin ollut ikävä. Sielu lepää.

Sama

Löydettiin tunneli, jonka kautta kaivosmiehet ovat kuskanneet maa-ainesta pois louhoksilta. P:n mielestä oli hieman liian ahtaat oltavat.

Kaivosmiehen Hut (ei muisteta nimeä...). Sokeanakin vielä asusteli täällä 1950-luvulla. Mies kuoli vuonna 1997.

Näkymiä reitin varrelta

Ja tietty hyppykuva. Taustalla Lake Wakatipu.

Sydän

Haettiin illalla Fergburgerit. Jono oli aikamoinen (find P!). Noin 35 min kesti päästä tilaamaan ja noin 10 min siitä niin saatiin burgerit. Oli hyvää, muttei nyt ihan kaiken tuon odotuksen arvoista. Nauvon Eamonnilta saa parempia.

Nälkä oli kova. P muuttuu Benjamin Buttoniksi liian suurta hampparia syödessään. 

Päätettiin kavuta Ben Lomondin huipulle (oppaiden mukaan 6-8h). Aamupäivällä ilma oli sumppuinen ja oltiin jo hylkäämässä ajatus, mutta 12 maissa ilma kirkastui. Siispä lähdimme matkaan. 

Taival oli loppumatkasta RASKAS, mutta joka askeleen arvoinen. Huippu 1800m.

Näkymiä huipulta. Alhaalla näkyy Moke Laken leirintäalue.

..ja taas.. Taustalla Lake Wakatipu ja The Remarkables. Ei hullumpi paikka hypätä :)

Lisää fiilistelyä

Semi ok. Travelleri-Ile huipulla.

Matka alas oli huomattavasti iisimpi ja niin SIISTI!

Matkaseuraa

Queenstown ja kuplapallofutis. Näytti suht daijulta, mutta pelaajilla oli varmaan tosi hauskaa :D

Sydney 8.2-12.2.2015

Aussien viimeinen etappi: eeppinen Sydney. Paljon nähtävää ja koettavaa, liian vähän aikaa. Todella kiva kaupunki, nousi molempien lempparikaupunkien kärkisijoille. Netinkäyttöraja loppuu pian, joten nyt asiaa!

Turisticot ja oopperatalo. Oli oikein hieno, pienempi, kuin mitä odotimme, mutta hieno silti :)

Satamabulevardia. Ilma oli aurinkoinen ja hot

Luulimme, että oopperatalo on ihan vitivalkoinen, kuten kuvissa, mutta se olikin enemmän norsunluun/kerman värinen ja koostui pienistä osasista (as seen above)

Royal Botanical Gardens. Yksi Sydneyn mahtavuuksista oli vihreys...

... Joka loi kivan kontrastin metropolille pilvenpiirtäjineen.

Lammissa eleli ankeriaita (P:n inhokkikala...!) ne on useaan kertaan tyhjentämisen/siistimisen yhteydessä poistettu lammista (lue: niitä ei ole istutettu), mutta aina vaan ne löytävät tiensä takaisin. 'Luikertelevat' lähijoesta nurmikon yli pimeän tullen. Olisipa näky (P: 'kuin kauhuleffasta!)

Ile: 'mee tonne häkkiin ja lepattele niin kuin oisit lintu". Ja P:hän meni :)

Hyppykuva. Näitä on useita erinäisistä paikoista ympäri Sydneytä, mutta tässä yksi :) niin, ja toinen Sidneyn vahvuus on sen merellisyys. Tsekatkaa kartasta!

Find Ile

Entinen ilotyttökuja ja Paulina demonstroimassa meininkiä.

Oopperatalo mereltä päin

Siinä se nyt on!! Huono kuva, livenä huikea. Menkää itse katsomaan!

Meno eläintarhassa vaikutti suht chilliltä :)

Yksi suosikeistamme: Puukenguru. Siistein ikinä! Niitä elää villinä Indonesian hoodeilla. 

Manly Beach ja Surffauksen Australian open. Surffilaudan kehityskulku. Aikamoinen jöllikkä tuo eka!

Innokas katsoja nauttii auringosta ja huippumeiningistä rannalla. Übermesta!! 

Harbour Bridge. Olisi voinut kävellä päästä päähän 'yläkautta'. Arvaatte varmaan: ei kävelty!! :D

Surullisenkuuluisa Lindtin kahvila, jossa kuoli kaksi (+ itse pääjehu). Telkkarissa tuli paljon dokkareita ja muuta ajankohtaisohjelmaa aiheeseen liittyen.

Käyttämämme talouspaperi kuvasi tunteitamme sangen osuvasti. Näitä myytiin siis Australia Dayn vuoksi.

Legendaarinen Bondi Beach. Chilli mesta tämäkin. Suosikkimme oli kuitenkin Manly (jonne tosin on huomattavasti vaikeampi/aikaavievempi [uusi sana?] mennä)

Darling Harbour. Tällä kertaa sydämet eivät olleet vain P:n mielikuvituksen tuotusta. Satamassa oli rakkausteema <3

China Town 

Hotlamme piha oli hyvin vartioitu! Hotelli (tai Serviced Apartment) oli aivan huippu. Varmaan 60 neliötä ja ihan uusi. Alakerrassa spa ja kuntosali. Kyllä kelpas. 

Loppuun P:n taikajuomaa. Jotakin terveellsiä simeniä nuo olivat. Otin yhden hörpyn..

Nyt ollaan Uudessa Seelannissa. Täällä on huippua, mutta se nyt ei ole mikään yllätys :) kuvia tästä myöhemmin (täällä huomattavasti huonommin nettiä saatavilla kuin Ausseissa...)

Blue Mountains & Hunter Valley 5.2-7.2.2015

Sitten suunnattiin kohti Blue Mountaisin luonnonpuistoa, jossa tehtiin paljon kävelyjä ja nautittiin mahtavista maisemista. Puisto saa nimensä Eukalyptuspuista erittyvästä öljystä, joka muuttaa ilman sinertäväksi. Puisto tosiaan hohkasi sinisenä, varsinkin illan tullen. Lopuksi ajettiin maistelemaan viinejä Hunter Valleyn viinialueelle Sydneyn pohjoispuolelle.

Näkymää Katoomban kylän huitteilta läheltä ehkä kuuluisinta Blue Mountainsin nähtävyyttä, Three Sistersiä.

Samaa mestaa, eri suunta.

Daredevil Paulina ottaa kuvia jyrkänteen reunalla.

Ile chillaa ja nauttii näkymistä.

Siinä se nyt sitten on - Three Sisters eli kolme kivipaasia. Tarun mukaan heimojohtajan kolme tytärtä olivat rakastuneet naapuriheimon poikiin ja sehän ei sopinut, joten hän muutti tyttärensä kiveksi (hence the name). Harmi vain, että isäpappa ehti kuolla ennen kuin ehti perua taian...

Me ei tyydytty näkymään noin etäältä, ehei, vaan suuntasimme lähemmäs kohdetta. 

Paulina ensimmäisen (l. vasemman puolimmaisen siskon) reunalla. Korkeanpaikankammoista pikkusen pelotti..

Noustuamme siskolta ylös näimme onnekkaasti Lyrebirdin kaivamassa matoja maasta. Peräsulat ovat huikeat! Pokkarin kuvan laatu valitettavan kehno, mutta saatte käsityksen :) naaraalla huomattavasti vaatimattomammat sulat.. As always..

Kalimna Falls. Siisti satumetsän tunnelma. Paikalla ei ollut muita kuin me. Muutenkin saimme köpötellä lähes yksin :)

Blue Mountains National Parkin yksi suosituimmista päiväkävelyistä, jonka me tietysti teimme. Avattiin jo vuonna 1908.

Paulina köpöttelee.

National Passin erikoisuus oli se, että suuri osa reitistä oli louhittu pystysuoraan seinämään. Tämä takasi dramaattiset näkymät.

Reitti kulki myös muutaman putouksen alta tai takaa. 

Reitin kliimaksi oli Wentworth Falls.

Paulinan tavaramerkki. Tekisin kärrynpyöriä jos osaisin :) tosin en ehkä tällä alustalla tai näin lähellä rotkon reunaa...

Näillä kledjuilla ihmiset bushwalkailivat sata vuotta sitten.. Rentoa.

Wentworthin putoukset tulva-aikaan. Jokseenkin näyttävämmät kyllä..

Sydämiä taas <3

Ile nauttii maisemasta rotkon reunalla.

Välillä Ilen piti "raise the roof", kuten sanotaan. Hahahahaha

Näkymää Govett's Leapilta.

Iltapala rankan päivän jälkeen

Rankan vaellusrupeaman jälkeen oli perusteltua suunnata maistelemaan viinejä Hunter Valleyhyn. Ile oli kuskina. Paulina ei.

Hanging Tree Wines. P osti täältä elämänsä ekan punaviinipullon! Oli kuvassa näkyvän tytön kehittelemä yhdistelmä neljää eri rypälettä (tytön perhe omisti kyseisen viinitilan) Sain oikein signeeratun pullon. Tyttö, Ming nimeltään, oli ollut saksassa vaihdossa ja hänen kaksi parasta vaihtokaveriaan oli suomalaisia. Saimme viinimaistelun lisäksi paljon vinkkejä Sydneytä silmällä pitäen (Ming asuu siellä). Vodka-koirakin (labradori) pääsi kuvaan. Viini olikin Vodka-tested ja Lab-approved :D Fun fact: viinitilalla on iso puu, jossa on muinoin hirtetty eläimiä. Siitä nimi Hanging Tree. Mutta kysymys lienee, miksi eläimiä on hirtetty?

Nyt on auto palautettu ja hengataan Sydneyssä. Ihan huippumesta. Kuvia myöhemmin :)